torstai 7. huhtikuuta 2011

Kuvataiteen syöpä

Turussa on kolmen viime viikon aikana julkistettu kaksi mielestäni kammottavaa taidehanketta. Jokirannassa seisova Wärtsilän vanha nosturi aiotaan muuttaa Tarja Ervastin mediataiteen keinoin taideteokseksi. Kyseessä on ainoa jäljellä oleva nosturi sarjaa, jota aikanaan oli useita. Taistelun jälkeeen tämä nosturi saatiin säilymään - kunnes nyt se taiteen keinoin tuhotaan. 

Minä haluan, että nosturi pysyy nosturina. Että sitä huolletaan ja pidetään kunnossa ja annetaan sen säilyä muistona siitä vilkkaasta telakka-alueesta joka joen itärannalla vielä muutama vuosikymmen sitten oli toiminnassa.
En halua, että nosturia koristellaan millään valoilla tai videoilla. Koko tällainen ajatus on sairas, vastenmielinen, ja osoittaa täydellistä kunnioituksen puutetta aiempien sukupolvien työtä kohtaan. 

Pari päivää sitten julkistettiin uusi tuhovimmainen hanke. Kaupunginkirjaston juuri kunnostetun vanhan pääkirjaston portaikkoon on rakennettu Charles Sandisonin videoteos. Niinkuin ei hieno portaikko itsessään olisi arvokasta ja ihaltavaa rakennustaidetta.  Mihin on kadonnut tyylitaju ja vanhan kunnioittaminen? Onko taiteilijoiden pakko olla niin narsisteja, että tunkevat itsensä teostensa kautta jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaan paikkaan? 

Mediataide on kallista taidetta. Näistä ensin mainitun budjetti on 150 000 euroa, jälkimmäisen 64 300 euroa. Tietokoneiden, projektoreiden ja videoiden käyttöön perustuvat teokset ovat lyhytikäisiä. Tekniikka on helposti hajoavaa, vikojen takia teokset ovat usein poissa käytöstä,  korjaus, huolto ja ylläpito maksaa. Muutaman vuoden päästä laitteita ei enää kannata korjata ja teos on entinen. 

Samalla rahalla saisi kestävääkin taidetta. Samalla rahalla saisi helposti 10-20 teosta joiden käyttöikä olisi vähintään kymmeniä, todennäköisemmin satoja vuosia.  Ja nämä voitaisiin myös sijoittaaa paikkoihin jossa ne eivät pilaa maisemaa tai kulttuuriympäristöä. 

Minulla ei ole mitään mediataidetta vastaan. En uskaltaisikaan. Oma poikani ja miniäni ovat mediataiteilijoita. Mutta vastustan tällaista tårta på tårta -mentaliteettia. Vastustan sen kaltaista taiteen pakkosyöttöä, jota nämä molemmat hankkeet edustavat. Näin toteutettuna mediataiteesta tulee taiteeen syöpä, kasvain joka tekee isäntänsä sairaaksi.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti