keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Lisää eriarvoisuutta

Martti Hetemäen johtama verotuksen kiristämistä suunnitteleva työryhmä ehdottaa uudistuksia jotka suoraan heikentävät vähä- ja keskituloisten toimeentuloa.


Asuntolainojen korkotulojen vähennysoikeuksien poistolla tähdätään nuorten perheiden isolla velalla ostamien asuntojen joutumiseen pankkien käsiin. Perittyään ensin vuosikausien korkoa pankit saisivat nyt kätevästi koko asunnon itselleen ja voisvat myydä sen edelleen - taas lisää tuloa, ja jatkosssa korkotuloa. Kätevää, mutta oma oikeudentuntoni pitää näitä keplotteluja rikollisina.

Kiinteistöveron kiristäminen on samaa sarjaa. Kiinteistövero on vastikkeeton vero jonka maksaminen on aina harmittanut koska se on puhdasta vääryyttä, sen vastineeksi kun ei saa yhtään mitään. Nyt tätä vääryyttä aiotaan vielä lisätä. Ismo Alangon tavoin sanon: Vittu kun vituttaa!

Yhteisöveroa - siis yritysten maksamaa veroa - sen sijaan aiotaan laskea 4 prosenttia. Niinpä niin.

Ihmettelenpä vain miten kauan tätä vastuuttomien kakaroiden valtio-leikkiä vielä joutuu sietämään. No, nythän Sitra on esittänyt valtion yhtiöittämistä ja kokoomuksen höyrypäät ovat varmaan riemuissaan. Muutaman vuoden kuluttua olemme varmaan kaikki Oy Suomi Finland Ab:n työntekijöitä. Sen jälkeen onkin jo helpompaa. Irtisanominen, nimittäin.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Palvelujen laadusta

Edellisessä jutussani jo käsittelin markkinatalouden jumalaisia totuuksia ja niiden paikkaansa pitävyyttä. Vielä tekee mieli jatkaa aiheesta. Meille nimittäin opetettiin koulussa myös, että kilpailu parantaa palvelujen ja tuotteiden laatua. Täyttä paskapuhetta. Kilpailu nimenomaan heikentää laatua. Otanpa tähänkin esimerkin.

Painettu puhelinluettelo on käynyt jokseenkin turhaksi. Ensinnäkään sieltä ei enää löydä mitään, toiseksi teksti on niin pientä ettei sitä vanhempi ihminen näe, ja kolmanneksi netin kautta löytää numerot ja osoitteet helpommin.

Olen vuosia tottunut hakemaan puhelinnumerot Enirosta - sama palvelu toimii myös Ruotsissa, sen käyttö on ollut helppoa ja nopeaa ja useimmiten numero myös löytyy jos sellainen vain on olemassa.

Jokin aika sitten luin lehdestä, että Eniro lopettaa ja ainoaksi (sic!) palvelun tuottajaksi jää Fonecta. Ikävää, ajattelin, sillä Fonectan käytöstä oli huonoja kokemuksia. Kokeilin tietysti heti miten Fonectan palvelu toimii. Huonosti. Paljon huonommin kuin Eniron. Sivusto on hankalampi käyttää eikä edes toimi niinkuin sen pitäisi. Sen lisäksi numerot löytyvät huonommin kuin Enirosta. Mistähän tämä johtuu, miksi huonompi palvelu pärjää kilpailussa paremmin kuin hyvä palvelu?

En keksi kuin yhden pätevän selityksen. Huono palvelu toteutetaan halvemmalla. Huono laatu on halvempaa kuin hyvä. Kilpailussa halvempi voittaa. Näin yksinkertaista se on.

Ihan samalla tavalla toimii vaikkapa terveydenhuolto. Huono laatu on halvempaa ja siksi laatua koko ajan huononnetaaan. Sama juttu Nokian vempaimissa tai Volvon autoissa. Huonoa on halvempi valmistaa. Halpa menee paremmin kaupaksi.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Kylmä talvi

Facebookissa eilen ihmettelin joidenkin riemua odotettavissa olevasta kylmästä talvesta. Mielestäni siinä ei ole paljoin hurraamista, muilla kuin energiaa muodossa tai toisessa myyvillä ihmisillä tai firmoilla. Kaltaiselleni hatarassa vanhassa puutalossa asuvalle köyhälle pakkanen on pelottavaa. Puut vajasta loppuvat ennen aikojaan, sähkö on tähtitieteellisen kallista. Ilmalämpöpumpun teho alkaa hyytyä jo miinus kymmenessä. Sähköpatterien käyttö maksaa liikaa. Miten saada rahat riittämään?
Lehdistä saa nyt vaihteeksi lukea uusia teorioita tulevasta Suomen ilmastosta. Nyt on sitten luvassa kylmää, vielä pari vuoitta sitten oli luvassa lämmintä. Selvää on, että nämä ovat pelkkää spekulaatiota, kukaan ei oikeasti tiedä mitä on tulossa. Enää en usko tiedemiehiin. Samaa huuhaaporukkaa kaikki, niin ilmaston tutkijat kuin taloustieteilijätkin.

Koulussa opetettiin aikoinaan ehdottomana totuutena kilpailun laskevan hintoja. Mistä tällainen älyttömyys on peräisin? - Hyvä esimerkki on Suomen autokatsastustoiminta. Kun ala vapautui kilpailulle nousivat hinnat muutamassa vuodessa moninkertaisiksi. Katsastusfirmojen omistajista tuli hetkessä miljonäärejä - eikä mitä tahansa miljonäärejä vaan Suomen eniten ansaitsevia. Itse katsastustoiminta on samaa pikkumaista vittuilua kuin ennenkin. Toinen rekisterikilven valoista kun on pimeänä niin ei muuta kuin uusintakatsastukseen.

Tämähän oin pelkkää kiusantekoa ja rahastusta. Varmaan toisiaan kadehtivat ja kyttäävät suomalaiset ovat suurella enemmistöllä eri mieltä kanssani. No, tämä sama joukko myös äänestää päättäviin asemiin vuosi vuoden perään mielipuolia, idiootteja ja narsisteja joiden harjolittama politiikka on tehnyt parissa vuosikymmenessä Suomesta valtion jossa tuloerot ihmisten välillä ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa länsimaassa koskaan. Sitäkö he ovat todella halunneet?

Suomalainen laatu on käsite josta paljon meuhkataan. Olisi syytäkin, mutta kehumisen sijasta  haukkua. Suomalainen laatu on jo kauan ollut sikahuonoa. Elintarvikkeita kasvatetaan ylilannoittamalla, mauttomat ja erilaisia lisäaineita pursuavat tuotteet lähinnä vievät ruokahalun.
Nokian kännykät hajoavat muutamassa viikossa, elleivät jo alun perin ole viallisia.

Juuri vähän aikaa sitten Elisasta yritettiin kovasti kaupata minulle langatonta laajakaistaa, paikkaan jossa ei Elisan oman kartankaan mukaan ole kenttää. Kun huomautin tästä ei kaupustelijan into siitä suinkaan vähentynyt, sen sijaan hän väitti, että kenttä kyllä löytyy. No, kännykästäni löytyy 3G joten asia on helppo tarkistaa. Ei kenttää. Työmoraalista ei Suomessa löydy enää edes rippeitä. No, totta kai on myös poikkeuksia, mutta yleinen suunta ja käytäntö on tätä.

Aikanaan myös opetettiin, että kauppaa käydessä asiakas on aina oikeassa. Nykyään ilmeisesti opetetaan, että asiakas on aina väärässä. Menepä valittamaan mistä tahansa niin saat kuulla ettei tuotteessa ole vikaa vaan käyttäjässä. Annan esimerkin.
Käyttämäni Osuuspankin yrityspankkiohjelma Kultalinkki on pariin otteeseen tehnyt virheen ja maksanut saman laskun / laskut kolmeen kertaan. Soitin asiasta Osuuspankkiin ja kysyin neuvoa. Minut ohjattiin maksulliseen palvelunumeroon. No, en hemmetissä ala maksamaan siitä, että Osuuspankin ohjelmassa on virheitä. Minulle riittää, että maksan ohjelman käytöstä.
Kolmeen eri otteeseen yritin saada korjausta asiaan, ensin puhelimitse ja sitten käymällä pankissa paikan päällä. Ei tulosta. Minulle kerrottiin, että Osuuspankin ohjelmassa ei ole virheitä. Nyt ihmettelenkin mihin pankkiin siirtäisin rahani ja asiakkuuteni. Osuuspankin kanssa en enää halua olla tekemisissä.
Ja tähän samaan asenteeseen törmää nykyään kaikkialla. Kun uusi järjestelmäkamerani parin kuukauden käytön jälkeen lakkasi lukemasta muistikorttia oli huoltofirman ensimmäinen kommentti: "Sinne on varmaan yritetty tunkea korttia väärin päin". Joopa joo. Minähän olen käyttänyt kameroita vasta 40 vuotta. Eikä ollut kaveri varmaan koskaan kokeillut. Kortti kun ei mene paikoilleen kuin oikein päin. Ei alkuunkaan.